Virallisten kielten kääntäminen [Official translation]

Denise Merkle
Käännös Annika Mattila
Sisällysluettelo

Institutionaalisen kääntämisen [Institutional translation] käsite on viime aikoina herättänyt huomattavaa kiinnostusta mutta myös ristiriitaisia ajatuksia ”instituution käsitteen epäselvyydestä” (Kang 2009: 141, oma käännös), sillä käännöstieteen tutkijat viittaavat instituutionaalisella kääntämisellä ”joko tietyille organisaatioille tai tietyissä organisaatioissa tapahtuvaan kääntämiseen” (mt., oma käännös). Kirjallisuudessa katsotaan poikkeuksetta institutionaalisen kääntämisen ”keskittyvän enimmäkseen kääntämiseen isoissa ja merkittävissä instituutioissa” (Kang 2009: 144, oma käännös) vetämättä välttämättä selvää rajaa virallisten ja ei-virallisten kielien välillä (esim. Pym 2004) tai kansallisten ja ylikansallisten asiayhteyksien välillä (Koskinen 2008). Lisäksi ”käsitettä on vähitellen alettu käyttämään apuna kääntämiskäytänteiden ymmärtämiseen ja tutkimiseen yleisesti” (Kang 2009: 144, oma käännös), mikä on tehnyt termistä yhä suositumman. Institutionaalisen kääntämisen potentiaalinen alalaji ”virallinen kääntäminen” kansallisine ja ylikansallisine alakategorioineen voisi auttaa tarkentamaan tarkoitteen nyansseja sekä hienosäätämään teorianmuodostusta. Vaikka myös tämä termi on monimerkityksinen, sen mahdollinen käyttöalue on kuitenkin paljon kapeampi kuin institutionaalisen kääntämisen. Kyseistä termiä käytetään kuitenkin vain harvoin käännöstieteellisessä kirjallisuudessa, muuten kuin erottamaan virallisten dokumenttien auktorisoidut ja notarisoidut käännökset (esimerkiksi syntymä- tai kuolintodistus, ajokortti, opintosuoritusotteet) muista käännöksistä.

Full-text access to translations is restricted to subscribers. Log in to obtain additional credentials. For subscription information see Subscription & Price.

Lähteet

Branchadell, Albert
2011 “Minority languages and translation.” In Handbook of Translation Studies, vol. 2, Yves Gambier & Luc van Doorslaer (eds), 97–101. Amsterdam: John Benjamins TSB. DOI logoGoogle Scholar
Daviault, Pierre
1944 “Traducteurs et traduction au Canada.” Mémoires de la Société royale du – Canada 38: 67–89.Google Scholar
Kang, Ji-Hae
2009 “Institutional translation.” In The Routledge Encyclopedia of Translation Studies, Mona Baker & Gabriela Saldanha (eds.), 141–145. Abingdon/New York: Routledge.Google Scholar
Koskinen, Kaisa
2008Translating Institutions. An Ethnographic Study of EU Translation. -Manchester: St. Jerome. TSBGoogle Scholar
Meylaerts, Reine
2011 “Translation justice in a multilingual world: An overview of translation regimes.” Meta 56 (4): 743–757. DOI logoGoogle Scholar
Mossop, Brian
1988 “Translating institutions: A missing factor in translation theory.” TTR 1 (2): 65–71. DOI logo TSBGoogle Scholar
1990 “Translating institutions and ‘idiomatic’ translation.” Meta 35 (2): 342–355. DOI logoGoogle Scholar
New Zealand Government
1987 [Reprint 2005] Maori Language Act 1987. http://​www​.legislation​.govt​.nz​/act​/public​/1987​/0176​/latest​/DLM124116​.html [Accessed on 30 March 2013].
OECD – United Nations Group of Experts on Geographic Names
2002Glossary of Terms for the Standardization of Geographical Names. New York: United Nations. http://​stats​.oecd​.org​/glossary​/index​.htm [Accessed on 30 March 2013].
Pym, Anthony
2004 “The use of translation in international organizations.” In Übersetzung, Translation, Traduction. Ein internationales Handbuch zur Übersetzungsforschung. An International Encyclopedia of Translation Studies. Encyclopédie internationale de la recherche sur la traduction, volume 1, Harald Kittel, et al. (eds), 85–92. Berlin/New York: de Gruyter. TSBGoogle Scholar